"Alkeet", näytepiste 2
Eukleideen laatima geometrian oppikirja (n. 300 eaa.) asetti muodot kaikelle sen jälkeen tapahtuneelle matematiikan tekemiselle: liikkeelle lähdetään määritelmistä, ja aksiomat valitsemalla rajataan "maailma", jonka ominaisuudet vähitellen paljastetaan deduktiivisesti, todistamalla teoreemoja yksi kerrallaan ... apuvälineinä nyt ainoastaan harppi ja viivoitin. -- Mutta voidaanko kuvitella että näillä lähtökohdilla olisi jotakin tekemistä todellisen elämän ilmiöiden kanssa?
iltanuotion sammuttua metsässä
täydellisessä pimeydessä
pinnistelen aistejani olen kuulevinani jotain
ja yhtäkkiä todellisuus on tässä minä olen tässä
oivallan kaikki on vuorovaikutusta
Descartesia mukaillen "aistin siis olen olemassa"
Berkeleytä mukaillen "aistin siis maailma on olemassa"
kuulo erityisasemassa: puun kaatuminen tekee sen olevaksi
pimeydessä mutta ei tyhjyydessä
tabula rasalla kuulokuvia mielikuvia ... ja uusi mieliajatukseni:
empatiaa ei pelkästään kyky asettua toisen ihmisen asemaan
vaan toisen elävän asemaan
---
Thomas Nagel pohti "miltä tuntuu olla lepakko"
ajautuen "kvalioihin" loputtomiin tuntumisen tunnusteluihin
mutta jotain täsmällistäkin on sanottavissa havaitsemisen ennakkoehdoista
erityisesti kuulosta
lepakon aistinta perustuu ääneen mitataan heijastuneen ääniaallon kulkuaika
tästä saadaan etäisyys -- kuin harpilla
mitataan pään molemmin puolin sijaitseviin korviin tulevan aallon vaihe-ero
tästä saadaan suunta -- kuin viivoittimella!
hieman pelkistäen
voidaan ehkä sanoa
pää alaspäin ajattelu invertoituna
lepakon mielenmaiseman kartalla on käytössä euklidinen geometria?
---
molempia mittauksia voidaan parantaa useammalla näytteenottajalla
kolmiomittaus
ei vain stereo vaan korkeaulotteinen "näkeminen"
parviäly
äänen nopeus 340 m/s taajuus 20000 1/s aallonpituus pään koko pari senttiä
resoluutio yhden pikselin luokkaa
mutta pimeys onkin syvyyden päällä, "aallon alla aalto uus"
joka taajuus oma informaatiokanavansa
aistimien populaatio onkin kehittynyt eteenpäin
tekninen tulkinta Fourier-muunnos FFT
tarinasäikeiden punoutuminen kudokseksi toteuttaa spektrianalyysin
korvan simpukkakin suorittaa signaalille taajuuskoodauksen erikseen korkeat ja matalat
---
herkkä yksittäisten muuttujien järki kohti robustia tilastollisuutta
digitalisoituneista rajoitteista kohti jatkuvien voimien ohjausta
monimuuttujaista hahmonsovitusta
taajuuksien ortogonaalisuudesta johtuvaa uudenlaista rakenteistumista
mallin hajautus jaksollisuuteen
monimuotoisuus ilman kilpailua kauneus ilman suunnittelua
luontainen jatkumo yksilöstä systeemiin paikan löytyminen kudoksessa
metsän näkeminen puilta
lepakko voisi kai ymmärtää koko fraktaalijatkumon elämisen ilman aikaa
kvanttimaailman
aivoaallot
morfisen kentän
---
Doppler-ilmiö punainen pakenee sininen tulee kohti
tausta liikkumaton metsä harmaan sävyissä
lepakolle ravinto lentävät itikat näkyy väreissä
havaittujen taajuuksien sisäänrakennettu merkitys eloonjääminen kvalian ydin
ei kylvä ei niitä hetkessä kokien
pakahduttavat hiljaiset värit
sokealle on turha selittää
mehiläisen neljää tappisolua käärmeen infrapuna-aistia
jos ajantaju on sitä että Minä kokee yksilöytensä jatkuvuuden
niin taajuudentaju on sitä että Me koemme toistuvuuden yli ajan ja avaruuden
sykli takaisin kohti toisenlaista digitalisaatiota
kohti makroskooppisten hiukkasten aaltoluonnetta yksilön ja yhteisön dualismia
---
pimeässä kielikin alkaa elää
kuin äänikirjassa yksiulotteinen kirjoitus korvautuu korkeaulotteisella puheen spektrillä
jokainen taajuuskaista viipyilevä energiavarasto valmiina purskahtamaan virtaukseksi
vipellyshyöky intuitio mielikuvitus sivuuttaa kausaalijärjen karikon
tekoäly generatiivinen tekstimalli
luovuuden lähde kompleksisuuden tuoma "vapaa tahto"
vaikka annat alkuarvot
determinismi hukkuu pölähtelyn monimuotoisuuteen moniaikaiseen rekisterien kierrätykseen
puhe puhallus luovan älyn analogia
ohjelmoimaton aito uutta luova innovaatiopursunta
lisää virtausta nopeampaa samaan kanavaan
turbulenssi yhä uusia fraktaalipyörteitä sovittuessaan reaalimaailman rajoitteisiin
---
Tesla kuin batman
kertoi aistineensa pimeässä esineitä lepakon tavoin
"jos haluat löytää universumin salaisuudet ajattele energian taajuuden ja värähtelyn termein"
sähköinsinöörin supersankari taajuuksien näkijä sielun silmillä
van Gogh toinen mestarinäkijä "pimeässä värit näkyvät syvemmin"
Tähtikirkas yö ikuinen staattisuus täynnä pyörteitä ja tuulen tuiverrusta
Paul Simonkin näki pimeässä sateenkaaren "ihmisiltä vain puuttuu mielikuvitus"
"hiljaisuuden ääni" täydentää yhteensoivaa sinfoniaa
---
enformaatio rakenteistuneelle äänelle
tunnistettavalle hahmolle ajan ja taajuuden liitolle
holonikompleksin attraktiolle suuntaavalle antennille
musiikki
sävel tahti kertosäe lyriikka fraktaalinen toistumien taajuuksien vyyhti
väinämöisen laulu seireenien laulu lumoaa loihtii laittaa miettimään
koko elämän analogia
"En enhän muuta ma tahdokaan kuin laulaa laulaa niin laulaa"
Nerudan näkemys evoluutiostakin Canto General "Suuri laulu" tarina laulun suuruudesta
espanjan "encanto" englannin "enchanted" ymmärryksen yhteinen alku lumouksessa
kehityksen huipennus monimuotoisuus kuulemisen ja näkemisen riemu
lintujen tulo kirjavuuden ylenpalttisuus ennen kärpästen diktatuuria surinaa ja kohinaa
eeppinen lopunajan sankaritarina lepakot ja linnut liittoutuvat
batmanit ja robinit
gothamin kaaosta ja jokerin naurua vastaan
ja kaaoksen keskellä ikuinen Orinoco virtaa
Apropoo Alkeet, näiden asioiden esimuodosta Teknillisellä korkeakoululla pitämäni luentosarjan nimenä oli sattumoisin "Kybernetiikan Alkeet". -- Tästä nimestäpä tuli pyyhkeitä ylempää: kuulemma "TKK:lla ei opiskella alkeita!". No, näin kuitenkin kuinka nupullaan koko tieteenala vielä oli, valtavine potentiaaleineen ... ja nimi jäi. -- Ymmärryksen alkeet, todella: tuolloin en nähnyt että kyseessä on johdanto lepakkomiesten ja muiden supersankarien todellisuuteen!
Seuraavaksi:
Kommentit
Lähetä kommentti