"Johdanto kaikkeen metafysiikkaan #2"

Eukleideen laatima geometrian oppikirja (n. 300 eaa.) asetti muodot kaikelle sen jälkeen tapahtuneelle matematiikan tekemiselle: liikkeelle lähdetään määritelmistä, ja aksiomat valitsemalla rajataan "maailma", jonka ominaisuudet vähitellen paljastetaan deduktiivisesti, todistamalla teoreemoja yksi kerrallaan ... apuvälineinä nyt ainoastaan harppi ja viivoitin. -- Mutta voidaanko kuvitella että näillä lähtökohdilla olisi jotakin tekemistä todellisen elämän ilmiöiden kanssa? iltanuotion sammuttua metsässä täydellisessä pimeydessä pinnistelen aistejani olen kuulevinani jotain ja yhtäkkiä todellisuus on tässä minä olen tässä oivallan kaikki on vuorovaikutusta Descartesia mukaillen "aistin siis olen olemassa" Berkeleytä mukaillen "aistin siis maailma on olemassa" kuulo erityisasemassa: puun kaatuminen tekee sen olevaksi pimeydessä mutta ei tyhjyydessä tabula rasalla kuulokuvia mielikuvia ... ja uusi mieliajatukseni: empatiaa ei pelkästään kyky asettua toisen i

Friedrich Nietzsche kuvaa esipuheessaan kirjaansa (1882) "huvitteluksi kauan kestäneen puutteen ja voimattomuuden jälkeen". Hän pohtii "ikuista paluuta": mitä jos joutuisi kokemaan teon seuraukset loputtoman monta kertaa ... universaalina totuutena tämä olisi "raskain mahdollinen taakka mitä voi kuvitella". Näin hän käytännössä toteaa että muuttumaton malli olemisen ohjenuorana olisi sietämätön ... että evoluutio tarjoaa riemastuttavan paon mahdollisuuden. "paratiisissa" pelkkää Hyvää Tietoa makeita happamia omenoita omenapiirakkaa omenahyvettä omenapahetta ikuisesti --- kirkko sanoo ajettiin pois mutta taisivatpa karata seikkailuun etsimään uutta tutustumaan muihin kokemaan myös varjoa madonnan hymy eheyttää säilyttää luostarit muutoksen pysäyttäjiä naurava neitsyt pelottaa rikkoo hypnoosin Econ Ruusun nimi: miksi Aristoteleen komiikka-analyysi katosi? nauru tarttuu kuin virus ikiaikainen yhteisön yhdistäjä mielten synkronoija mutta myös kiihdy

Charles Darwinin teos (1859) ei ollut ensimmäinen jossa lajinkehitystä spekuloitiin , mutta se oli laajin ja vastaansanomattomin ... ja kohtasipa sekin laajaa vastustusta, esimerkiksi kyseenalaistettiin vaadittava maapallon valtava ikä. -- Hyvä esimerkki "evoluution evoluutiosta", ajatushistorian edistymisestä, onkin että oikeastaan vasta 1900-luvulla voitiin tieteellisesti vastata kysymykseen "kuinka Auringossa voisi riittää hiiltä poltettavaksi vuosimiljooniksi". kuin auto kulkisi pisteestä pisteeseen tylsää tehostuminen nopeutuminen rajoitteet unohdettuna lopulta liu'utaan nelipyöräluisussa voimien ohjaamana  rallissa elämänmakua sydämentykytystä vitalisoitumista ... välillä kauhua --- vaikka tuntuisi muinaiselta menneisyydeltä alkusyntyä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin koskaan kilpailu vain on kovempaa melkein kaikki juuritaan syntyynsä Dobzhansky elämää kuvaa evoluutio Fromm myös ihmistä kuvaa muuttuminen evoluutio itsekin on evoluutiossa elää kehittyy  muu

Henry David Thoreaun kirjoittama kirja (1854) on pohdintaa yksinkertaisesta elämästä luonnollisessa ympäristössä. Se puristaa kuluneen ajan yhteen kalenterivuoteen ja käyttää neljän vuodenajan kulumista ihmisen kehityksen vertauskuvana. Kirjan edustamassa "amerikkalaisessa transsendentalismissa" romantiikka yhdistyy uudistukseen korostaen yksilön subjektiivista intuitiota ja tunnetta: miten elää yksinkertaisimmin ja aidoimmin, liitossa luonnon kanssa. taustaksi Juicen säkeitä ajatuksen säikeitä "mä lähden maalle jos vain lupaat kyydin kaupunkiin" ... "jotenkin kireellä oudolla vireellä sielussain city soi" ... "halki aavikon jäisen rämmin kunnes havahdun" --- nyt aiempi työ kirjattu vähitellen pienet yksilöt puut ovat muuttuneet suureksi systeemiksi metsäksi pelottavaksi abstraktiksi siellä asuvat omat pedot ylivirittynyt menestymisen kiiltokuori kaiken suorittamisen pinnistelyn jälkeen keikarin on oivallettava alastomuus hyväksyttävä heikkous h

Gottfried Leibnizin filosofinen pääteos (1714) määrittää hänen filosofiansa sisällön parhaiten : siellä kuvataan "monadit" eli metafyysiset jakamattomat "hengen atomit". Vaikka oli toinen differentiaalilaskennan keksijöistä, hän ei soveltanut derivaattoja tai integraaleja atomeissaan (ajautuipa vain katkeraan riitaan Newtonin kanssa), "tajunnalliset alkiot" olivat pelkkää "tietoisuutta" ... sovelletaan nyt uusia työkaluja aineen ja hengen yhdistämiseen, uudenlaiseen atomioppiin. ajattelunkin evoluutio rajoitteista optimoituviin voimiin kreikkalainen kiteytys olevan atomi on välttämätön looginen pakko Newtonin jälkeen rajaton jatkuvuus on sittenkin mahdollinen kuitenkin uudestaan atomit takaisin jonkinlaisena aaltopakettina vähän kuin fotonin kanssa Newton Einstein valo on hiukkasia Huygens Maxwell valo on aaltoja nykyisenä kompromissina kaksoisluonne alasvetävä atomien raskas maa ylösvetävä fotonien kirkas ilma syvemmällä niin kuin myös korkeamma

Isaac Newton kutsui itseään teoksessaan (1687) vielä luonnonfilosofiksi , mutta samalla hän oli ensimmäinen moderni tieteilijä ja fyysikko: hän määritteli mitattavat keskitetyt muuttujat maailman kuvaamiseen, ja loi samalla työkalut, derivaatan ja integraalin, niillä operoimiseen. -- Nyt on ehkä aika uudelle syklin vaiheelle, takaisin metafysiikkaan: emergenssin olemukseen olemisen ja mitattavuuden rajalla. hetken helpotus ... filosofoinnista takaisin konkretiaan tukevalle pohjalle matemaattinen selkeys (tai hämäys kuin Eulerin jumalatodistus?) ennen uutta hyppyä kuuliaisesta haahuilevasta empirismistä yltiöpäiseen suunnattuun rationalismiin  mekanistisen atomistisen tieteen jälkeen luottaminen vitalistiseen holistiseen emergenssiin samat työkalut derivaatta integraali samat tulokset painovoima liikelait vietynä pidemmälle äärirajalle ja sen yli metamorfoosi mekaniikasta dynamiikkaan vitaalifysiikkaan siirtyminen rajoitteista voimiin kovasta tieteestä pehmeään kuunylisen kuolleen tyhji

Martin Heideggerin pääteos vuodelta 1927 on pitkän saksalaisen vitaalifilosofiaperinteen päätös ja huipennus. Sen alkusivulla hän palaa alkuun: "on paikallaan että asetamme uudelleen kysymyksen olemisen mielestä", ja on myös "herätettävä uudelleen henkiin ymmärrys tämän kysymyksen mielestä". -- Niin, saksalaisen ajattelun käsitteiden keittokattilassa hänkin päätyi pohtimaan ajan ja merkitysten metafysiikkaa. filosofian miilu löytynyt Heidegger haki uutta syntyä alkuperäisempää kuin antiikissa olemisen olemista Russell: onko olemassaolo itse olemassa ? jonkinlainen kielifilosofian ja eksistenssifilosofian yhteenmeno vastauksena sanojen pyörittely pöläyttely substanssin kerryttäminen mutta riittääkö olemisen porteilla syntysanaksi "on" saamaan eloon oleva ja oleminen staattinen vs. dynaaminen tasapaino? vitaalisuuden ydin synnyn olemus kielellisesti tavoitettavissa?  kuitenkin uusi suunta harppaus tarvitaan uskallus katsoa ylöspäin vetäviin voimiin tieteen