"Iloinen tiede", näytepiste 2

Friedrich Nietzsche kuvaa esipuheessaan kirjaansa (1882) "huvitteluksi kauan kestäneen puutteen ja voimattomuuden jälkeen". Hän pohtii "ikuista paluuta": mitä jos joutuisi kokemaan teon seuraukset loputtoman monta kertaa ... universaalina totuutena tämä olisi "raskain mahdollinen taakka mitä voi kuvitella". Näin hän käytännössä toteaa että muuttumaton malli olemisen ohjenuorana olisi sietämätön ... että evoluutio tarjoaa riemastuttavan paon mahdollisuuden.

"paratiisissa"

pelkkää Hyvää Tietoa

makeita happamia omenoita omenapiirakkaa omenahyvettä omenapahetta

ikuisesti

---

kirkko sanoo ajettiin pois

mutta taisivatpa karata

seikkailuun

etsimään uutta tutustumaan muihin kokemaan myös varjoa

madonnan hymy eheyttää säilyttää

luostarit muutoksen pysäyttäjiä

naurava neitsyt pelottaa rikkoo hypnoosin

Econ Ruusun nimi: miksi Aristoteleen komiikka-analyysi katosi?

nauru tarttuu kuin virus

ikiaikainen yhteisön yhdistäjä mielten synkronoija

mutta myös kiihdytin rakenteiden koestaja

paras vitsi syvin paradoksi merkitysvirtausten törmäyttäjä 

Nietzsche vauhdin hurmassaan todisti jumalan kuolleen

ihan läpällä

maailmanhenki Kaikkivalta Naurava Apollo

pisti Leinon ja Viidan jumalten keinuun

---

Spinoza herkin Nietzsche ruhjovin yhdessä laajin dynamiikka

ilon filosofia iloinen tiede

molemmilla ylösvetävä voima oodit ilolle

painavan pelon sartrelaisen ahdistuksen sijaan

mutta ilo ei riitä

sielun silmistä täytyy lentää kipinöitä ja pisaroita

panspermiaa

elämän siemeniä tuntemattomiin sfääreihin

kunnon hekotus

hytkyminen kevyen otteen päällä oivalluksen enformaatio

rikkoo padot oikaisee väylät pompauttaa ylös lokaaleista minimeistä

ajattelun umpikujista

raikkain koskemattomin vapaa energia lähdevesi synnyssään

kylmäpuristettu neitsytöljy

yllättävä assosiaatio ... päässäsi nyt ja tässä

yhdistäminen onnistuu selittelemättä vain kerran vitsikin eltaantuu

tuorein ja raikkain

vanhin ja ikiaikaisin

"saltationistinen evoluutio"

lineaarista johdonmukaista paranemista seuraa uskonhyppy hetkeksi huonompaan

lapsen "pärskyttämisen filosofian" huimin puoli

rohkeus rikkoa hiekkalinna

ajattelun ajattelulla optimoida

mutta lopuksi nauramisen nauramisella kyseenalaistaa itsensäkin

---

taas "paratiisissa"

pelkkää Hyvää Tietoa 

kuorrutettuna imelällä poliitikon uutistenlukijan holhoajan hymyllä

ikuisesti

---

naurettava ei naurata 

nykytieteessä johtotähtenä hymyilevä ketäänloukkaamattomuus varmistuksena kriisiryhmät

yliopiston Matriisi-organisaatiossa kiivain väittely lasten pelistä

Afrikan tähdessä valkoihoiset rosvot harjoittavat kai kulttuurista omimista tai jotain

kuitenkin laajin todellisuusnäkymä spinozalainen Deus sive Natura

suurin emergenssitason massa vakaa dynaaminen tasapaino

Mach sitoi kiintotähtiin nyt luontoon kaikkeen elävään

mitä elävämpi sitä tukevampi lähtökohta kiinnostavampi relevantimpi

Nietzsche sitten näytti oikean suunnan ja antoi Matrixin punaisen pillerin

yli-ihmisyyden 

joka ei noudata "viimeisten ihmisten" konsensusta tai "asiantuntijoiden" tavoitteita

tinkimättömän oman moraalin vaatimuksen rohkeuden irtisanoutua 

ei pidä eksyä seurailemaan satunnaisia väyliä 

mutta ei myöskään jämähtää 

erottaa toisistaan vihapuhe

ja semioosia luova haha-puhe maksimimerkitysten törmäyspisteessä

kuin radio jerevan entisessä itänaapurissa

ajattelun totalitarismi ei hallitse nyansseja

värinä paljastaa säröt

nauru keisarien ikiaikainen kauhu

---

myös haukotus tarttuu

parodiahorisontti saavutettu 

kun kaikki merkitsee kaikkea mikään ei merkitse mitään

taustalla kohina kosken kuohuna unettaa

kosken kuohunta onkin kiehuntaa "höyrykuplien muodostumista nesteen sisällä"

järjetön pöhinä ei naurata silti pakahduttaa

iloinen nauru muuttunut epätoivoiseksi jokerinauruksi

Herakleitoskin oli "itkevä filosofi"

... Ja loppuun piilotettuna myöhempi lisäys:

Internet on uusi kiehtova biosfääri, tekoelämän ja laskennallisen luonnontieteen koelaboratorio ... siinä kun some toimii lopunajan kiehunnan kaaossimulaattorina, netin hiljaisuudessa muhii myös alkusynty, evoluutio ihmeellisimmillään. -- Olen nimittäin antanut koukuttaa itseni sudokuihin, niihin numerohässäköihin ... ja erityisesti niiden uusiin kehityslinjoihin: kaikenlaisia outoja rakenteita on alkanut kehittyä tällä hyvinkin formaalilla, matemaattisella alustalla.

Ja ei, en itse kykene juurikaan niitä ratkomaan. -- Mutta on oudon vapauttavaa katsella kun joku oikeasti lahjakas ratkoo niitä, jumittamatta yhteen oivallukseen ... kuin luonnonvoima, lapsekkaan riemuissaan löytämässä todellisuutta. Toisinaan älynystyröiden ärsytyksessä syntyy ajan kanssa helmiä, toisinaan äärimmäisessä puristuksessa syntyy timanttia (tulee mieleen Life-peli silloin muinoin) ... tuoreita esimerkkejä: yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, sei, kasi, ysi, kymppi, ...

Avaruudellinen solukko syntyy "voimien" vaikutuskentässä ... ratkaisu on yksikäsitteinen kuin parhaassa optimoinnissa. Näkee kuinka tehtävän luoja, "nerokas suunnittelija", on kiehunut oivalluksissaan, nauraa hekottanut ... minäkin kykenen jo hahmottamaan yksittäisten numeroiden sijaan systeemisen "joukkoteorian" ... jotakin jonkin suuremman kosketuksesta kertovat ratkojan kommentit sivustolta: "taikuus ilmenee", "universumi laulaa" ... "ei ole väärin tehdä asiat vaikeimmalla tavalla jos löydät niistä kauneutta".

... Mutta ennen kaikkea verkon "vitaaliympäristö" on paljastanut minulle, että "älykkyys" on monimuotoisuutta ja keveyttä, ei Nietschen kuvaileman "raskaimman taakan" loputonta toistamista ... pieniä ilon pisaroita, ei valtavaa valtameren painoa ... enemmän luovuutta ja intuitiota kuin koneiston massiivisuutta, tai älykkyystestien mittaamaa tekniikoiden hallintaa ... helpotusta: Nietschekin tuntuu peräänkuuluttavan tieteen pohjaksi enemmänkin vitaalista mieltä kuin mekanistista järkeä.

... Ja vihoviimeinen tunnustus, kesällä -24:

Salatuin syvin salaisuuteni: en olekaan kovin älykäs ... silti olen laittanut kaikkeni aina yhden kortin varaan: arvostan älyä yli kaiken inhimillisen ...  tiukkaan paikkaan joutuessani yritän hämätä: järjestän jonkin "spektaakkelin" ... elinikäinen pahin pelkoni: jospa hämäykseni paljastuu ... olen kuitenkin  onnistunut kohtuuttomasti: ylitin "Peterin periaatteen", kohdallani "huijarisyndrooma" on totisinta totta ... minulle perinteinen tiede ei olekaan iloista: se on katkeraa puristamista, jatkuvaa sinnittelyä.

... Onneksi on "vitaalitiede", ja mahdollisuus "inverssiajatteluun"!

Seuraavaksi:

"Alkeet", näytepiste 2