"Monadologia", näytepiste 2

Gottfried Leibnizin filosofinen pääteos (1714) määrittää hänen filosofiansa sisällön parhaiten: siellä kuvataan "monadit" eli metafyysiset jakamattomat "hengen atomit". Vaikka oli toinen differentiaalilaskennan keksijöistä, hän ei soveltanut derivaattoja tai integraaleja atomeissaan (ajautuipa vain katkeraan riitaan Newtonin kanssa), "tajunnalliset alkiot" olivat pelkkää "tietoisuutta" ... sovelletaan nyt uusia työkaluja aineen ja hengen yhdistämiseen, uudenlaiseen atomioppiin.


ajattelunkin evoluutio rajoitteista optimoituviin voimiin

kreikkalainen kiteytys olevan atomi on välttämätön looginen pakko

Newtonin jälkeen rajaton jatkuvuus on sittenkin mahdollinen

kuitenkin uudestaan atomit takaisin jonkinlaisena aaltopakettina


vähän kuin fotonin kanssa

Newton Einstein valo on hiukkasia

Huygens Maxwell valo on aaltoja

nykyisenä kompromissina kaksoisluonne


alasvetävä atomien raskas maa

ylösvetävä fotonien kirkas ilma

syvemmällä niin kuin myös korkeammalla

kaikki jakautuu


turha kiistellä dialogi on käyty kyse on emergenssitasosta 

havainnan näkökulmasta

systeemisellä alatasolla jota ei enää pidä purkaa

vesi ei koostu atomeista vaan molekyyleistä


---


elämän molekyyli jossa dialektiset jännitteet puristuvat dualismiksi

muuttumisen muuttumaton kiintopiste olemisen portti elementaarinen enformaatio

kartesiolaisen dilemman ratkaisu hengen ja aineen liitto voimien attraktioydin ja kanava 

pelkistyy dipoliksi virtausten fraktaaliseksi suuntaviitaksi sfäärien väliin alhaalta ylös


alapuoli ontologinen eläminen 

fyysinen mitattu kytkeytyminen todellisuuteen pärjäämisen maahansitova vastuun paino

yläpuoli episteeminen oleminen 

mentaalinen koettu tietoisuus vapaudesta mielikuvitus toivo ilo ja huumori


ajattelun attraktorit voidaan raikastaa symbolit selkeyttää

molekyyli olkoon nyt nimeltään holoni

kokonaisvaltaisen alaspainavan prinsiipin nimi panfysismi

kaikkivaltias ylösvetävä henkisyys panpsykismi


kulttuurisilla ylätason heijastumilla vakiintuneet nimet

taolainen jin jang

suomalainen sampo

käänteismylly joka jauhaa pientä suuremmaksi


---


"ei patsasta ei napaa vain vahva virta vapaa"

ikiaikainen visio ohjenuorana

millaisessa kehyksessä voidaan unohtaa kiinteät ohjausrajoitteet

ja matemaattisesti hallita monimuuttujaiset voimat


kaksi massaa neljä tilamuuttujaa 

vetävät toisiaan sitovat toistensa dynamiikan

oudossa tanssissa attraktion pyörteessä

merkityksen vitaalipumppu kuin sykkivä nelitahtimoottori


syklien sykli neljä derivaattaa sini- ja kosinifunktioiden sulkeuma 

lineaarikombinaationa Fourier-sarja

imaginaaritaso oikoreitti reaalilukujen välillä

mielikuvitus oikoreitti reaalihavaintojen välillä


neljä muuttujaa tunnistettavana

jo tuttuja aika ja massa (tai virtaus ja tiheys)

mutta uuden ajattelun vapausasteen avaa pyörimisliike

tätä kuvaamaan värähtelyn taajuus ja laajuus (amplitudi)


---


ensin aika ja lähivaikutus

holonin polaarisuuden ohjaama yksiulotteinen ketjuttuminen

tuttu tarinan säie

ja johdonmukainen merkityksen virtaaminen


jos atomi on paikka ilman suuntaa

niin holoni on suunta ilman paikkaa

vapaasti sijoitettava muutosenformaatio

vitaalisuuden ydin


holonit kuin subjektiivisen todellisuuden rakennuspalikat pienet purot

esimerkiksi tämän blogin fragmentit purkavat jännitteen vähän kerrallaan

puhtaimmilleen kiteytettynä sanat poistettuina pelkkiä oivalluksen suuntia

kytkennät olevaan muuhun kirjallisuuteen sitovat säikeet kudokseksi 


koodin purku paloittain lineaariseksi vapausastejatkumoksi

laskostuminen yksiulotteisesta moniulotteiseksi mielessä toiminnalliseksi

jos linearisoituva johdonmukainen ristiriidaton tarina suunnat summattavissa

kokonaisderivaatta ymmärrysväylä yksittäisten muutossuuntien yhdistetty gradientti 


---


sitten taajuus ja kaukovaikutus

aika hahmoton mutta "käänteisaika" vielä vaikeampi ymmärtää

kuitenkin syklisyys on luonteva

miten muuten menneestä oppiminen auttaisi tulevaisuudessa?


koko elämän aristoteelinen ydin on liike

kootusti paketoituna pyörteiksi

takaisinkytkentöjen fraktaaliseksi toistuvuudeksi

taajuus sen yksimuuttujainen koodaus


holonin värähtelevä voimakenttä muodostaa dipoliantennin

kuin viritinvahvistin

kokonaisvaltainen vuorovaikutus kuin radioaalloilla

intuitiivinen ymmärrys "olla ulalla" tai "eri aaltopituudella"


ortogonaalisuus eri taajuudet eivät vaikuta toisiinsa mahdollistaa rakenteistumisen

laajakaistaspektri hahmontunnistuksen

toisaalta yhtenäistymisen fraktaalisuunnassa

sama malli yksilön mielessä aivoaalloissa ja yhteisössä


samalla tasolla räjähtävä responssi synkronoituminen resonanssi

koordinoitu holonijoukon yhteistoiminta

yhteisön muodostuminen

Sheldraken morfinen kenttä voi olla todellisuutta


---


holonin rakenne muuttumaton muuttuminen tapahtuu ylemmällä tasolla

molempia tulkintoja vastaa sama emergentti analogia vesi

mutta erilaiset assosiaatiot

veden muisti jatkuvuuden hitaus syvällä tai siniaallot heijastelun päilyntä pinnassa


taajuus ja aika "pituusmittoja" amplitudi ja massa "laveusmittoja" yhdistelmänä "tilavuus"

molemmissa tapauksissa sama merkitysenergian virtaus

evoluution optimoitavana

veto ylhäältä pidättely alhaalta suoristaa kanavan tai sovittaa impedanssit


mielen genealogia hahmotuksen sukupuu

ensin taajuus sitten aika viimeiseksi järki 

ajallisten kausaaliketjujen piteneminen silmukoiden laajeneminen ilman merkitysvirtauksen lisääntymistä

järki ehkä umpikuja meanderoituminen kuivuminen hiekkaan


lisähaasteena ajan subjektiivinen suhteellisuus

Spengler näki yhden pulpahduksen ei sykliä

mutta tuho alakuolokohta jäinen helvetti

latenssiaika kulttuurinen keskiaika voi kestää mielivaltaisen pitkään merkitystä ei kerry


kuin Herakleitoksen jousi ja lyyra

seireenien laulu väinämöisen soitto

lumous lupaus

jo unohtuneen värähtelyn tarkastelu antaa ehkä uudenlaisen suunnan edetä



Seuraavaksi:

"Elämää metsässä", näytepiste 2


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Herakleitoksen fragmentit", näytepiste 2

"Alkeet", näytepiste 2

"Loogis-filosofinen tutkielma", näytepiste 2